Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kommentti: Globaaleilla markkinoilla maailma on aina kylässä, halusit tai et

Teksti:
Jouni Kantola
Kuvat:
Rocco Rorandelli
Julkaistu: 5.12.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Ghetto Out -yhdistys on auttanut siirtolaisia pois slummista, joka on jo kertaalleen jyrätty, mutta syntyy aina uudelleen, kirjoittaa toimittaja Jouni Kantola.

Vesisade alkaa ja afrikkalaisten siirtolaisten Ghetto Out -yhdistyksen pihamaa muuttuu nopeasti mutavelliksi. Siirtolaiset, joiden elinkeino on tomaattien ja muiden vihannesten poimiminen, vetäytyvät asuntoihinsa pitämään sadetta. Sadepäivänä ei ole töitä.

Asuntoina toimivat työmaaparakit, teltat ja myös ihan oikeat kivitalot. Vaikka kaltaiseni keskiluokkaisen suomalaistoimittajan silmään näiden työläisten elinoloissa on paljon parannettavaa, siirtolaisten itsensä näkökulmasta he ovat jo monella tavalla voittajia. Ghetto Out -yhdistyksen asukkaat tulevat Foggian (Apulia) kausityöläisten yhdestä suurimmasta slummista, Rignanon suuresta ghetosta.

Tunnen hyvin tuon Rignanon pahamaineisen gheton, koska muutama vuosi sitten kirjoitin sieltä reportaasin Aamulehdelle. Millaista siellä oikein on? Ghetto muistuttaa minkä tahansa kehitysmaan suurkaupungin liepeillä olevaa slummia. Asunnot on itse kyhätty pahvista, muovipusseista ja aaltopellistä. Saniteettitiloista on huutava pula ja kaksi kaivoa palvelee gheton noin kolmea tuhatta ihmistä. Toimittajalla ghettoon ei ole yksinään asiaa, koska valtaosa sen asukkaista on paperittomia siirtolaisia, jotka pelkäävät maastakarkoitusta. Kun ilta pimenee ghetossa, lammas teurastetaan ja laitetaan vartaalle nuotion ylle. Nuotion ympärille kokoontuu valtaosin nuoria miehiä kaikkialta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Joku tuo rummun, toinen kitaran ja laulu lähtee liikkeelle kuin varkain. Lähes jokainen nuotion ympärillä on menettänyt jonkun läheisen ja jokaisella on ikävä kotiin jäänyttä perhettä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli puolet väestöstä elää alle dollarilla päivässä. Etelä-Italian tomaattipelloilla tienaa noin 50 kertaa enemmän, 40 euroa vuorokaudessa.

Rignanon ghetto suljettiin Apulian aluehallinnon toimesta vuonna 2016. Puskutraktorit tulivat ja jyräsivät hökkelikylän maan tasalle. Gheton asukkaista muodostettiin Ghetto Out -yhdistyksen kaltaisia laillisia siirtolaisyhteisöjä. Moni on saanut oleskelu- ja työluvan. Mutta nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Rignanossa on taas ghetto. Ikään kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunut. Sen ovat rakentaneet viimeisimmät paremmasta elämästä uneksijat. Ja heitä tulee koko ajan lisää. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli puolet väestöstä elää alle dollarilla päivässä. Etelä-Italian tomaattipelloilla tienaa noin 50 kertaa enemmän, 40 euroa vuorokaudessa.

Kun S-ryhmä otti minuun yhteyttä ja pyysi tekemään videoreportaasin Etelä-Italian tomaattituotannosta, varoitin heitä välittömästi. Sanoin, että aihe ei ole helppo. Jos kaivamme laittomuuksia, epäkohtia kyllä löytyy. Työn teettäminen pimeästi ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen on alueella krooninen ongelma, vaikkakin laillisesti toimivat tuottajat ovat enemmistössä. Asiaa ei voi kaunopuhua puhtaaksi, sanoin. Ei tarvitsekaan, minulle kerrottiin S-ryhmän vastuullisuusosastolta. Näitä asioita tutkitaan ja niistä kerrotaan avoimesti, jotta niihin voidaan puuttua yhteistyössä tuotantoketjun muiden toimijoiden kanssa. Sitä paitsi, Italian kilpailijoilla ja maailman muilla merkittävillä tomaattimailla Kiinalla, Intialla ja Espanjalla, on omat luurankonsa kaapissa.

Arvatkaapa, mikä on työluvan jälkeen tehokkain ase laittomuuksia vastaan? Auto. Kun siirtolaisilla on auto, jolla he voivat itse ilmaantua työpaikalle - olipa sitten vaikka minkälainen rämä - he ovat vapaita laittomasti toimivista työnjohtajista, jotka kuskaavat ja vetävät välistä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Firenzessä toimivan dokumenttielokuvien jakeluyhtiön myyntijohtaja.

Lue lisää:

Lisää aiheesta