Kuluttajaksi kasvaminen alkaa jo varhain, kun lapsi alkaa havainnoida ympäristöään. Alle kaksivuotias tunnistaa jo tuotemerkkejä ja esittää ensimmäiset ostopyyntönsä vanhemmilleen. Taloudenpidon oppimisessa suurin merkitys on perheellä: kodin arvoilla ja käytännöillä.
Tavallinen keino opettaa lapselle rahankäyttöä on viikkoraha, jonka hän saa kuluttaa haluamallaan tavalla tai pistää säästöön. Ennalta tiedossa oleva summa opettaa suunnittelemaan tuloja ja menoja etukäteen. Teini-ikäiselle parempi ratkaisu saattaa kuitenkin olla kuukausiraha, joka opettaa pitkäjänteisempään taloudenhallintaan.
On tärkeää, että lapsi oppii raha-asioiden hallintaa ja ymmärtää rahan olevan luonnollinen osa ihmisen elämää. Lapsi kannattaa ottaa mukaan arkisiin kulutustilanteisiin, ruokakauppaan ja vaateostoksille, jotta hän oppii kulutuskäytäntöjä.
Kavereiden vaikutus nuorten kuluttamisessa on huipussaan 13–15-vuotiaana. "Kavereillakin on" -perustelu on kuultu varmasti monessa perheessä jonkin tavaran ostamiselle.
Kannattaa ottaa selvää, onko kavereilla todella nuoren haluama tavara. Hänen on myös perusteltava, miksi jotain hankintaa tarvitaan.
Jos rahaa ei ole, ei lapsen vuoksi saa tinkiä liikaa perheen muusta kulutuksesta.
Nuori kasvaa itsenäiseksi kuluttajaksi oppimalla hallitsemaan omia tulojaan ja menojaan.
Kuluttajaksi kasvaminen on haastavaa median hallitsemassa maailmassa, jossa internetillä on suuri merkitys. Nuoret surffailevat netissä, joka on markkinointiviestien lisäksi täynnä erilaisia kulutusmahdollisuuksia. Käyttääkseen rahaa ei tarvitse poistua oman kirjoituspöytänsä ääreltä.
Vanhempien on hyvä tutustua rohkeasti niihin nettimaailmoihin, joissa nuoret liikkuvat. Nuoret eivät ymmärrä kaikkia vaikutuskeinoja ja markkinamekanismeja.
Lähteet: Väestöliitto ja Suomen Kuluttajaliitto
Uusimmat jutut sähköpostiisi
