Kala on ravitsevaa ja terveellistä syötävää, mutta siihen voi kertyä myös haitallisia ympäristömyrkkyjä. Kirjolohessa ja muissa kasvatetuissa kaloissa ympäristömyrkkypitoisuudet ovat pieniä, sillä kalojen ruokinnassa käytettävän rehun laatua valvotaan.
Itämerestä pyydettyä lohta, taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Ne ovat rasvaliukoisia ympäristömyrkkyjä, jotka kertyvät elimistöön iän myötä. Runsas altistuminen näille yhdisteille voi aiheuttaa terveyshaittoja.
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat Itämeren kaloissa suurimmillaan 1970-luvulla. Itämeren silakan dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen aikaisemmista pitoisuuksista.
Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Runsas altistuminen metyylielohopealle on riski etenkin lapsen kehittyvälle keskushermostolle.
Hyödyt päihittävät mahdolliset haitat
Ympäristömyrkyistä huolimatta kalan käyttö on turvallista ja terveellistä, kerrotaan sekä Ruokavirastosta että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kalan syönnistä saatavat terveyshyödyt päihittävät mahdolliset ympäristömyrkkyjen haitat.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät vaihdellen eri kalalajeja. Eri kalalajien vaihteleva käyttö pienentää riskiä, että ruokailija altistuisi liiallisesti jonkin tietyn kalan sisältämille haitta-aineille.
Joillekin kuluttajaryhmille tarkempia suosituksia
Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kannata syödä isoja (yli 17 cm) silakoita eikä Itämerestä pyydettyjä lohia tai taimenia useammin kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Samanlainen suositus koskee myös järvestä tai merestä pyydettyä haukea. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
Satunnaiset ylitykset käyttösuosituksissa eivät Ruokaviraston mukaan haittaa. Itämeren silakkaa, lohta tai taimenta ja sisävesien petokalaa voi syödä esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan.
