Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Vatsan hyvinvointi ja ruokavalio

Teksti:
Taina Luova ja Yhteishyvä
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 20.11.2013
|
Muokattu: 31.8.2020
Vatsavaivat ovat suomalaisten yleisimpiä vaivoja. Vatsa reagoi elintapoihimme ja ruokavalintoihimme, toisilla herkemmin kuin toisilla.

Ruoansulatuskanava on monimutkainen systeemi. Koko ruoansulatuskanavaa peittää limakalvo, jonka tarkoituksena on suojata sen takana olevia kerroksia ja elimiä.

Ruokamassa kulkee suolistossa eteenpäin muun muassa lihassupistusten ja refleksien voimin, ja hermoradat kuljettavat viestejä suoliston ja aivojen välillä. Suolen toimintaan ja oireiluun vaikuttavat myös erityisesti paksusuolessa majailevat bakteerit. Vatsa reagoi elintapoihimme ja ruokavalintoihimme, toisilla herkemmin kuin toisilla.

Vatsan toimintaan vaikuttavia ruoka-aineita

Vatsaa löysentävät eli suolen toimintaa edistävät:

luumu, pellavansiemenet, kuitupitoinen ravinto, laktoosi, ksylitoli, sorbitoli, alkoholi, kahvi sekä itselle esimerkiksi allergian tai yliherkkyyden vuoksi sopimattomat ruoat.

Vatsaa kovettavat:

liian vähäinen nesteen ja kuidun saanti, banaani, mustikka ja vahva tee.

Ilmavaivoja voivat aiheuttaa:

sipuli, kaali, herneet, pavut, linssit, omena, paprika, lanttu, nauris, tuore kurkku, maissi, sienet, tuore ruisleipä, vehnä, leseet, ksylitoli, sorbitoli, fruktoosi, purukumin jauhaminen, pastillien imeskely, hiilihapotetut kivennäisvedet ja virvoitusjuomat, vatkatut ruoat, kuten vispipuuro ja jäätelö, sekä maito ja muut laktoosia sisältävät tuotteet.

Kypsennettyinä kasvikset voivat sopia paremmin kuin raakana.

Kuitu nopeuttaa ulostemassan kulkua suolessa. Kuitua saa leseistä, runsaskuituisista leivistä (kuitua yli 6 %), muroista ja mysleistä, puuroista, täysjyväriisistä ja -pastasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista, pavuista, herneistä, pähkinöistä ja siemenistä.

Kuitua kannattaa lisätä ruokavalioon vähitellen. Muutoin vatsa voi vihoitella.

Eläviä maitohappobakteereita sisätävät elintarvikkeet auttavat pitämään vatsan kunnossa. 

Mikä voi häiritä vatsan toimintaa?

Vatsa voi oireilla monenlaisista syistä:

  • epäsäännöllinen elämä
  • stressi
  • vähäinen liikunta
  • ruoan hotkiminen
  • purkan jauhaminen tai pastillin imeskely
  • ruokavaliomuutos
  • ruokavalion kuidun määrä: liian vähän tai liian paljon
  • jotkin ruoat tai ruoka-aineet
  • urheilu liian pian ruokailun jälkeen
  • välinpitämättömyys suolen antamasta merkistä mennä vessaan
  • kuukautiskierto
  • raskaus
  • vatsan alueen sairaudet tai vaivat: vatsatauti, ruokamyrkytys, kelikia, laktoosi-intoleranssi, ärtynyt suoli, ruoka-aineallergia, ohutsuolen bakteeriylikasvu tai paksusuolen tulehdus, muut vatsan alueen sairaudet.

Maitohappobakteerit ja vatsan toiminta

Eläviä maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet auttavat pitämään vatsan kunnossa.

Maitohappobakteerit antavat tuotteelle tyypillisen maun ja rakenteen, alentavat sen pH:ta eli lisäävät happamuutta, jolloin tuote säilyy paremmin. Maitohappobakteereita käytetään piimän, viilin, jogurtin, rahkan, hapankaalin ja hapatetun leivän valmistukseen.

Osa maitohappobakteereista on osoitettu terveysvaikutteiseksi ihmiskokein. Nämä niin sanotut probiootit voivat esimerkiksi lisätä suoliston vastustuskykyä, nopeuttaa toipumista rotavirus- tai antibioottiripulista ja edistää suolen toimintaa.

Probiootteja ovat muun muassa Acti regularis, tietyt bifidobakteerit, Lactobacillus casei defensis, Lactobacillus GG, Lactobacillus plantarum 299v ja Lactobacillus reuteri. Näistä tutkituin on Lactobacillus GG. Jotta probiootin vaikutus kestäisi, sitä sisältävää tuotetta pitää nauttia säännöllisesti.