”Mitä jos tulevaisuudessa tapahtuisi näin tai noin?” - siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys, jota Elina Hiltunen kysyy päivästä toiseen.
Hiltunen ja tulevaisuudentutkijat yrittävät avautua erilaisille mahdollisuuksille ja miettiä itsestäänselvyyksien ulkopuolelta.
”Meillä kaikilla on tietyt henkilökohtaiset ja kulttuuriset näkemykset ja ennakkoluulot, joiden takia emme välttämättä näe, mitä kaikkea ympärillämme tapahtuu.”
Tulevaisuudentutkimus ei ole passiivista toimintaa. Positiivinen esimerkki kansainvälisestä tulevaisuuden arvioinnista, jossa haetaan konkreettisia toimenpiteitä, on hallitusten välisen kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC.
"Ratkaisut voivat löytyä jokapäiväiseltä tasolta."
Entä mitä ovat ”heikot signaalit”, joista Hiltunen usein puhuu?
”Ne ovat mielenkiintoisinta tulevaisuustietoa uusista nousevista ilmiöistä ja uusista tavoista tehdä asioita”, Hiltunen kuvaa.
Hiltusen ensimmäinen Yhteishyvän kolumni käsittelee perunaa ja sitä, miten se liittyy väestönkasvuun ja ympäristömuutokseen. Arkisesta asiasta edetään isoimpaan mahdollisimpaan kuvaan.
Lue kolumni: Tulevaisuudentutkija listaa lukuisia syitä, miksi meidän pitäisi syödä enemmän perunaa: "Ekoteko, kultakimpale, ravintopommi"
”Ratkaisut voivat löytyä jokapäiväiseltä tasolta, esimerkiksi vähennetään lihansyöntiä. Jokaisen ihmisen arjessa näkyy tulevaisuus”, Hiltunen sanoo.