Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Soittokunnasta ja misseistä koottu kulkue juhlisti Jyväskylän keskustassa Seppälän uutta Prismaa vuonna 1972.

Missit ja marssiorkesteri johdattivat jyväskyläläiset osuuskaupan uuteen aikakauteen 1972 – Suomen ensimmäinen Prisma sai osakseen myös irvailua

Teksti:
Marko Eriksson
Kuvat:
Keskimaa
Julkaistu: 17.3.2022
|
Muokattu: 17.3.2022
Kaikille suomalaisille tuttu Prisma täyttää 2022 pyöreät 50 vuotta. Viisiosaisessa Yhteishyvän juttusarjassa käydään läpi ketjubrändin keskeisiä käänteitä ja erikoisia sattumuksia. Osa 1.

Osuuskauppa Keskimaa avasi ensimmäisen Prisma-tavaratalon Jyväskylän Seppälään 22.11.1972. Tämä merkkitapaus on jäänyt elävästi mieleen Keskimaan pitkäaikaiselle market- ja tavaratalokaupan toimialajohtajalle Veijo Karhulalle, joka oli avauksen aikoihin vielä hyvin tuore s-ryhmäläinen. Prisma Seppälän avautuessa hänen tittelinään oli myymälätarkastaja.

”Avauspäivänä iski heti aamulla paniikki, kun siivous ja muut loppuvalmistelut näyttivät olevan pahasti kesken. Juhlavieraat olivat jo oven takana, ja juhlakulkue saapumassa Jyväskylän keskustasta marssiorkesterin sekä Miss Suomi 1966 Satu Östringin ja muiden missityttöjen kera. Myös johtaja Erkki Parikan avauspuhe oli hukassa. Kaikki kuitenkin lopulta järjestyi, ja väkeä kävi tuhansittain. Avauspäivän myynti oli noin 147 000 silloista markkaa”, Karhula muistelee.

Seppälän Prisman avaukseen oli panostettu voimakkaasti erilaisten etenkin elintarvikkeisiin kohdistettujen tarjousten muodossa. Samaa jatkettiin vahvasti koko loppuvuoden ajan. Lisäksi asiakkailla oli käytössään eräänlainen keräyskortti, jolla etua oli voinut edelleen kasvattaa koko loppuvuoden ajan. Tarkoituksena oli pyrkiä sitouttamaan asiakkaat toistuviin asiakaskäynteihin. Eräänlainen S-Etukortin edeltäjä siis.

Tarjouksia ja tapahtumia

Pian alkuhuuman jälkeen saapui arki. Karhula ei unohda alkuvuotta 1973, jolloin kaupan ovi aukesi harvakseltaan. Kaiken lisäksi kilpailijat kävivät vahinoniloisina jonain talvisena arkiaamuna ottamassa ja julkaisemassa valokuvia tyhjästä Prisman aulasta.

”Noina vaikeina aikoina, joita hädäksikin voi sanoa, johtaja Parikka jaksoi innostaa ja kannustaa meitä. Päätimme, että alamme porukalla rakentaa ja kehitellä markkinointitoimenpiteitä, joiden kautta ihmiset löytävät meille. Ajalle tyypillisesti markkinointiviestintä sisälsi paitsi tarjouksia, myös monenlaisia tapahtumia, joista osa hyvinkin isoja. Vuosien aikana tapahtumissamme vieraili lukuisia aikansa tähtiesiintyjiä Esa Pakarisesta, Tapio Rautavaarasta, Jukka Kuoppamäestä ja Vesa-Matti Loirista ruveten”, Karhula luettelee.

Osuuskauppa Keskimaa kehittyi lopun 1970-luvun myönteisesti pääosin Prisman hyvän tuloskehityksen myötä. Markkinointitoimenpiteet siis toimivat, mutta myös tuote – siis valikoimat – oli kunnossa.

”Prisman valikoimissa oli alkuaikoina noin 3500 tuotetta, näistä pt-tuotteita oli ehkä noin 1500. Niissä suosittiin isoja erä- ja pakkauskokoja. Edullinen hinta oli keskeisin kilpailuvaltti, ja Prisman liikeidea oli muista poikkeava: rajatut valikoimat, edulliset tarjoukset ja hintataso, pitkälle viety itsepalvelu, valmiiksi pakatut liha- vihannestuotteet ja laajat ilmaiset pysäköintitilat olivat asiakkaille uusia asioita. Myös käyttötavaroiden puolella oli vastaava hintakeskeinen toimintatapa”, Karhula kertoo.

Vaikka Prisma oli nimenä käytössä vain Jyväskylän Seppälässä, samaan aikaan moni osuuskauppa puuhasi taajamien ulkopuolelle hypermarketteja, jotka käyttivät nimeä Sokos-market. Näistä myymälöistä ja niiden kehityksestä kerrotaan juttusarjan seuraavassa osassa.

Prisma 50 vuotta - lue juttusarjan kaikki jaksot

Lisää aiheesta