Miten hitti syntyy? - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Miten hitti syntyy?

Miten hitti syntyy?

Kuulostaako radiossa soitettu musiikki aina samalta? Selitys voi löytyä hittikaavoista.

Jaa Somessa
Teksti
Annaleena Kuronen
Kuvat
SOK

Hittikaavat ovat biisinikkareiden käyttämiä toistuvuuksia musiikin rakenteessa ja sointumaailmassa. Kaavat perustuvat sekä historiallisiin tekijöihin että kulttuuriin. Esimerkiksi länsimaisen popsinglen kesto, kolme minuuttia, on määräytynyt aikanaan savikiekkojen pituuden mukaan.

Angloamerikkalaisen hitin rakenne noudattaa usein samaa kaavaa: säkeistö eli A-osa, bridge tai prechorus, kertosäe eli B-osa, edellä olevien toisto, kahdeksan välitahdin nostatus ("mid-eight" / C-osa) ja loppukertosäe. Pophitin yksinkertaisin sointukierto on I – V – VI – IV.

Japanissa hittikaava on erilainen. Kappaleet ovat pidempiä, ja niiden rakenne saattaa muodostua vaikkapa ABCDEF-osista. Kertosäkeet kestävät kauemmin ja koostuvat yleensä ainakin kahdesta osasta.

Suomessa nuorisomusiikki seuraa monesti amerikkalaista sointukaavaa. Esimerkkinä tästä on kesällä 2014 soinut Kasmirin Vadelmavene. Kotimaiset hitit ovat kuitenkin melankolisempia kuin monissa muissa maissa sekä muita maita useammin niin sanotussa kvinttikierrossa (esimerkiksi Kun saapuu syys, Vielä on kesää jäljellä).

Säveltäjät yhdistelevät, rikkovat tai hyödyntävät hittikaavoja sellaisinaan. Kuka tahansa voi monistaa samaa kaavaa, mutta jotta kappaleesta tulee suosittu, siinä täytyy olla erityistä taikaa.

Juttua varten on haastateltu musiikintuottaja Janne Huttusta, joka on säveltänyt kappaleita mm. Anna Erikssonille, Robinille ja Pete Parkkoselle.

Julkaistu: 23.2.2015
Muokattu: 15.5.2019
Jaa Somessa