Miten päästä sopuun yhteisen mökin käytöstä?
"Meillä on sisarusteni kanssa yhteiskäytössä vanhemmilta peritty mökki. Pelisäännöistä on vaikea sopia – mielestäni kaikkien kuuluisi ottaa aktiivinen rooli huoltotöiden ja muiden töiden hoitamisessa. Tällä hetkellä me teemme mieheni kanssa suurimman osan, ja sisarukseni käyttävät mökkiä mielivaltaisesti kysymättä, miten hommia voisi jakaa. Keskustelua siitä, miten mökkivuoroja voisi jakaa, on mahdotonta käydä. Minut leimataan nipottajaksi ja sisarukseni väittävät, että haluan omia mökin."
Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta:
"Sisarussuhde on yleensä ihmisen pitkäikäisin suhde. Välit voivat olla läheiset tai etäiset, mutta suhteeseen latautuu monesti ristiriitaisia tunteita. Veriside on vahva, ja sen koetaan velvoittavan yhteydenpitoon. Toisaalta kovin erilaiset tavat ja arvot ajavat erilleen.
Jokaisella sisaruksella on oma suhteensa mökkiin, ja toisten toiveita ja muistoja tulisi kunnioittaa. Jos töiden jakamisesta tulee riitaa, kannattaa tehdä vaikka paperille lista tarvittavista töistä ja sopia kirjallisesti, kuka vastaa mistäkin. Selvät pelisäännöt helpottavat yhteisen mökin käyttöä.
Jos sopiminen ei millään onnistu ja välirikko uhkaa, kannattaa miettiä, onko mökki välien katkaisun arvoinen vai kannattaisiko siitä luopua kokonaan."
Miten saada isovanhemmat kunnioittamaan lastenlasten kasvatusperiaatteita?
"Anoppini ei kunnioita perheemme sääntöjä. Meillä on sovittu esimerkiksi, että karkkipäivä on lauantaisin ja muulloin ei makeaa syödä, vaikka sitä olisi tarjolla. Lasten mummi tarjoaa aina salaa lapsille karkkia ja muita herkkuja. Hän ei varmasti tarkoita pahaa, mutta mielestäni meidän kasvatusperiaatteitamme pitäisi kunnioittaa. En itse uskalla ottaa asiaa puheeksi anopin kanssa, mutta puolisoni ei myöskään ole suostunut tekemään asialle mitään."
Pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo Väestöliitosta:
"Tässä tapauksessa puolison tulisi ottaa asia vanhempiensa kanssa puheeksi. Keskustelu pitää käydä rakentavassa hengessä, ei missään nimessä moittivaan sävyyn. Isovanhemmille voi sanoa, että arvostaa heidän rooliaan ja osallistumistaan lapsen elämään, ja toivoisi heiltä tukea tietyissä asioissa, joita lapselle kotona opetetaan.
Toki kannattaa myös pohtia omien kasvatusperiaatteidensa ehdottomuutta ja punnita, onko asia todella niin vakava, että se kannattaa ottaa puheeksi, jos vaarana on, että isovanhemmat pahoittavat mielensä."
Miten suhtautua henkisesti kuluttavaan sukulaiseen?
"Äitini on todella negatiivinen ihminen ja haluaa tartuttaa sen muihinkin. Hänellä on tapana arvostella miestäni kovin sanankääntein ja muutenkin puuttua elämäämme. Hän haukkuu myös sukulaisiamme minulle, enkä jaksaisi kuunnella, kun itse olen hyvissä väleissä kaikkien kanssa. Äitini heittäytyy marttyyriksi heti, jos en halua tavata häntä, ja syyttää kiittämättömyydestä ja itsekkyydestä."
Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta:
"Perhettään ei voi valita, ja väkisinkin sukulaisissa on erilaisia ihmisiä. Aikuinen lapsi voi itse harkita, kuinka paljon aikaa haluaa viettää vanhempiensa kanssa. Jos äiti myrkyttää ilmapiiriä asenteellaan, ei kannata ehkä mennä koko kesälomaksi mökille hänen kanssaan.
Kunnioittava suhde vanhempiin on hyvä säilyttää, mutta kaikkea ei tarvitse sietää. Tällaisessa tilanteessa puhuminenkaan ei välttämättä auta, sillä todennäköisesti äiti loukkaantuisi siitä. Kannattaa siis kuunnella itseään ja miettiä, miten paljon jaksaa ja haluaa kohdata kuluttavaa sukulaista."