Sormiruokailu etenee vauvan tahtiin – näin pääset alkuun - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sormiruokailu etenee vauvan tahtiin – näin pääset alkuun

Sormiruokailuun sopivat ruoat valitaan vauvan ikätason mukaisesti.

Sormiruokailu on mukava tapa ottaa lapsi pienestä pitäen mukaan perheen yhteisiin ateriahetkiin. Sormiruokailussa lapsi saa syödä itse omaan tahtiinsa, tarjolla oleviin ruokiin tutustuen.

Jaa Somessa
Teksti
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat
123RF/SOK

Vauva voi aloittaa kiinteään ruokaan tutustumisen 4–6 kuukauden iässä pieninä maisteluannoksina yksilöllisen tarpeensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Viimeistään puolivuotiaana vauva tarvitsee imetyksen tai äidinmaidonkorvikkeiden ohella myös kiinteää ruokaa. Se voi olla heti alusta alkaen sormiruokaa, jos vauvan motoriset taidot jo mahdollistavat itse syömisen.

Vauva voi aloittaa kiinteään ruokaan tutustumisen 4–6 kuukauden iässä.

”Motoriset taidot kehittyvät yksilölliseen tahtiin, mutta yleensä vauva on noin 5–7 kuukauden ikäisenä valmis sormiruokailemaan”, kertoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta.

Sormiruokailun aloittavan vauvan tulee osata istua tukevassa pystyasennossa syöttötuolissa tai aikuisen sylissä. Vauva hallitsee päänsä liikkeitä ja osaa kohdistaa katseensa syötävään ruokaan. Kädentaitojakin tarvitaan, jotta vauva pystyy poimimaan ruokia käteensä ja viemään ne suuhunsa. Vauvan pitää lisäksi osata käsitellä ruokaa suussaan niin, ettei hän työnnä sitä kielellään ulos.

Sormiruoka voi olla vauvan ainoa kiinteä ruoka

Jos lapsen motoriset taidot eivät vielä puolivuotiaana riitä sormiruokailun aloittamiseen, kiinteät ruoat voivat ensin olla soseita ja taitojen karttuessa siirrytään pikku hiljaa myös sormiruokaan.

”Sormiruoka voi olla vauvan ainoa kiinteä ruoka tai hän voi syödä sormiruokaa ja soseita rinnakkain. Jos niitä on tarjolla samalla aterialla, ensin tarjotaan sormiruokaa ja vasta lopuksi soseita – ei kuitenkaan koskaan samanaikaisesti, jotta vauva voi rauhassa ja turvallisesti keskittyä sormiruokailun vaatimiin taitoihin”, Varjonen opastaa.

Vauva saa tutustua erilaisiin raaka-aineisiin maistellen, haistellen, tutkien ja tunnustellen.

Sormiruokailu tuo vauvalle ruokailoa, kun hän saa itsenäisesti tutustua erilaisiin raaka-aineisiin maistellen, haistellen, tutkien ja tunnustellen. Samalla se tukee lapsen motoristen taitojen, purennan sekä käden ja silmien yhteistyön kehittymistä.

Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi ruokapala

Sormiruokailuun sopivat ruoat valitaan vauvan ikätason mukaisesti. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi ruokapalan tulisi olla. Puolivuotias vauva käyttää aluksi koko kättään tarttuessaan ruokiin, pinsettiotteen hän oppiin noin 8–10 kuukauden iässä.

Ensimmäiseksi sormiruoaksi sopivat esimerkiksi keitetyt tai höyrytetyt kasvispalat, kuten peruna, porkkana, bataatti sekä parsa- ja kukkakaali. Hyvä sormiruokapala on pituudeltaan ja paksuudeltaan noin aikuisen sormen kokoinen. Kun pinsettiote kehittyy, vauva voi poimia syötäväksi esimerkiksi maissia, marjoja ja raejuustomurusia.

Hyvä sormiruokapala on pituudeltaan ja paksuudeltaan noin aikuisen sormen kokoinen.

”Kokonaiset kirsikkatomaatit ja viinirypäleet tai pähkinät eivät ole sopivia sormiruokailuun, koska niihin liittyy tukehtumisen riski. Kirsikkatomaattia ja viinirypäleitäkin voi toki tarjota pienemmiksi paloiteltuna ja pähkinöitä ruoan sekaan jauhettuna”, Varjonen kertoo.

Ruokailua vauvan tahtiin

Sormiruokailevalle vauvalle voi laittaa tarjolle uusia ruokamakuja varsin ripeään tahtiin, jopa muutaman uuden raaka-aineen päivässä. Ruokailu on aluksi sotkuista puuhaa, kun iso osa ruoista päätyy suun sijaan pöydälle ja lattialle. Ensi alkuun sormiruokailu onkin vauvalle uuden opettelua ja tutustumista uudenlaisiin ruokiin – kaikkia aisteja hyödyntäen.

Ruokien tuputtaminen ei kuulu vauvan sormiruokailuun. Sormiruokailu etenee aina vauvan tahtiin siten, että hän itse päättää, mitä tarjolla olevista ruoista syö ja minkä verran.

Vauva päättää, mitä tarjolla olevista ruoista syö ja minkä verran.

”Aikuisen pitää uskaltaa luottaa, että vauva itse tietää, kuinka paljon hän haluaa syödä. Kasvun seuraaminen neuvolassa on paras tapa varmistua, että vauva saa riittävästi ruokaa. Sormiruoka tai soseet eivät koskaan ole alle vuoden ikäisen vauvan ainoaa ravintoa, vaan sen ikäinen tarvitsee pääasialliseksi ravinnokseen vielä äidinmaitoa tai korviketta”, Varjonen sanoo.

Älä jätä vauvaa yksin syömään

Sormiruokailu on vauvalle yhtä turvallista kuin soseiden syöminen, kun jokaisella ruokailukerralla huolehditaan muutamista turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Tärkein sääntö on se, ettei lasta saa koskaan jättää yksin ruokailemaan, vaan aikuisen on oltava joka hetki läsnä.

Sormiruokaileva vauva istuu aina pystyasennossa, eikä esimerkiksi sitterissä. Kun ruokahetki päättyy, aikuinen tarkistaa, että vauvan suu on täysin tyhjä. Varjosen mukaan vauvan lähipiirin on hyvä varmuuden vuoksi kerrata ensiapuohjeet, syötiin sitten sormi- tai soseruokia. Sormiruokailevan vauvan kakomisrefleksiä ei kuitenkaan kannata pelästyä.

”Se on normaali reaktio, kun vauva opettelee sormiruokailemaan. Aikuinen ei saa laittaa sormia kakovan vauvan suuhun, sillä silloin ruoka voi työntyä syvemmälle kurkkuun. Tukehtumiseen viittaavia merkkejä voivat olla vauvan muuttuminen hiljaiseksi ja sinertäväksi”, Varjonen kertoo.

Joka aterialla tai vain silloin tällöin

Varjonen muistuttaa, että vanhempien ei kannata ottaa lapsen sormiruokailun opettelemisesta liiallista stressiä. Sormiruokailusta innostunut vauva voi syödä sillä tavoin vaikka kaikki kiinteät ateriansa, mutta yhtä hyvin sormiruokailua voi toteuttaa vain yhdellä päivän aterioista tai vain muutamana päivänä viikossa.

Sormiruokailun opettelemisesta ei kannata ottaa liiallista stressiä

”Vanhemmalle on varmasti inspiroivaa huomata, että sormiruokailu on lapsesta hauskaa. On mukava tarjota vauvalle ruokia, joista hän saa iloa ja uusia elämyksiä”, Varjonen kannustaa.

Vauvan ensimmäisiä sormiruokia

  • Pehmeäksi höyrytetyt, noin aikuisen sormen pituiset ja paksuiset palat kasviksia, kuten perunaa, porkkanaa, bataattia ja palsternakkaa.
  • Pehmeäksi höyrytetty parsa- tai kukkakaalin kukinto, jonka varteen vauva voi tarttua.
  • Kuorittu kurkku aikuisen sormen pituisena ja paksuisena viipaleena.
  • 1/3 banaania, jätä kaistale kuorta mukaan tarttumista helpottamaan.
  • Avokado aikuisen sormen pituisena ja paksuisena viipaleena.
  • Kotimaiset marjat, kuten mustikka, mansikka, vadelma ja herukka, sellaisenaan.
  • Keitetty riisi ja makaroni sellaisenaan (sopii 5 kk iästä lähtien).
  • Suolaton leipäpala (sopii 5 kk iästä lähtien).
  • Kananmuna keitettynä noin 1/4 kokoisina lohkoina tai munakokkelina (sopii 5 kk iästä lähtien).
  • Pala kypsää ja mureaa broilerin, naudan tai sian lihaa tai ruodotonta kalaa (sopii 5 kk iästä lähtien).
  • Raejuusto sellaisenaan (sopii 10 kk iästä lähtien).
  • Maissinaksut ja muut sormiruokailijoiden välipalat, joita löytyy lastenruokahyllystä.

Lue lisää: Lapsen ruokailu

Julkaistu: 12.9.2019
Muokattu: 17.9.2019
Jaa Somessa