Maapallolla oli viisikymmentä vuotta sitten noin puolet nykyistä vähemmän ihmisiä. Nyt meitä on 7,7 miljardia, ja ruokaa tarvitaan entistä enemmän. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos kurittaa maapalloa yhä rankemmin, ja viljelykelpoinen maa-ala sekä kastelussa käytettävä vesi vähenevät.
Tarve ekologiselle, terveelliselle ja tuottoisalle ruoka-aineelle on suuri. Onneksi sellainen on jo olemassa: vanha kunnon peruna eli tuttujen kesken pottu.
Peruna on terveellinen ja rasvaton juures.
Peruna on terveellinen, rasvaton ja ympäristöystävällinen juures. Sata grammaa perunaa sisältää vain noin 60–80 kilokaloria eli saman energiamäärän saadakseen perunaa voi syödä neljä kertaa enemmän kuin grillimakkaraa.
Peruna on ravintorikas; se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiinia, rautaa, kaliumia ja kalsiumia. Siinä on myös serotoniinin ja melatoniinin esilähdettä tryptofaania, joka nostaa mielialaa ja auttaa nukahtamaan.
Riisiin ja pastaan verrattuna ekoteko.
Peruna on kilpailijoihinsa riisiin ja pastaan verrattuna ekoteko lautasella. Esimerkiksi riisikilon viljely vaatii noin 2 500 litraa vettä, perunakilon viljely vain noin 287 litraa.
Perunan hiilijalanjälki on kilpailijoita alhaisempi: perunan tuottamisesta syntyy kasvihuonepäästöjä 0,08 kg CO2-ekv/kg, kun riisin vastaava arvo on 2,76 ja pastan 0,68.
Peruna kasvaa suhteellisen nopeasti, ja sitä saadaan enemmän maa-alaa kohti kuin riisiä ja vehnää.
Suomessa kehitys on valitettavasti edennyt toiseen suuntaan.
Maailmalla perunan arvo on ymmärretty, ja sen viljelymäärä on kasvanut 2000-luvun alusta. Nyt peruna on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi, jonka käyttö kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa.
Suomessa kehitys on valitettavasti edennyt toiseen suuntaan. Meillä syödään noin puolet vähemmän perunaa kuin 1960-luvulla. Ruokailutottumusten muuttuessa pasta ja riisi ovat kiilanneet perunan paikalle lautaselle.
Tarvitaan uusi perunainnovaatio.
Peruna kaipaa imagon kiillotusta ja uudelleen brändäystä. Potusta pitäisi tehdä kiinnostava juures – muutenkin kuin epäterveellisinä ranskalaisina tai perunalastuina. Tarvitaan uusi perunainnovaatio, joka peittoaa pitsat ja hampurilaiset.
Itse törmäsin Singaporessa erääseen perunainnovaatioon: perunabaariin. Pikaruokapaikka tarjoili perunaa monessa muodossa eri lisukkeilla. Singaporessa paikallisesta Seven-Eleven-kioskista löytyi myös perunamuusiautomaatti, josta sai lirutettua muusia mukiin mukaan vietäväksi.
Peruna on liian arvokas juures, jotta annamme sen Suomessa vaipua pikkuhiljaa unholaan. Peruna on ekoteko ja ravintopommi – ja tulevaisuudessa yksi maailman nälän helpottaja.
Perunan vaatimattoman ulkonäön tai tuttuuden ei kannata antaa hämätä: se on yhä kultakimpale, joka taipuu moneen muotoon – vain mielikuvitus on rajana.
Elina Hiltunen on tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin. Koulutukseltaan Hiltunen on kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori.
