Kun käsillä on kriisi, tulee äkkiä ikävä kotimaista tuotantoa

Vanha totuus on, että tärkeimmät ja välttämättömimmät asiat huomataan vasta, kun niiden olemassaolo on vaarassa. Takana on kevät, jonka koronavirus mullisti. Olemme todistaneet ennennäkemätöntä yhteen hiileen puhaltamista, kun eri tahot ovat taistelleet eturintamassa hillitsemässä koronaviruksen leviämästä.

Samaan aikaan on kyetty huolehtimaan kansalaisten perustarpeista. Me S-ryhmässä teemme tässä työssä osamme. Myymälöiden ja eri ketjujen toimipisteiden henkilökunta työskentelee pää kylmänä ja sydän lämpimänä yhteisen hyvän puolesta. Tulkoon mitä vaan – täällä ollaan.

Kun elintärkeistä asioista tulee globaalisti pula, markkinoilla vallitsevat viidakon lait ja harva kerää kansainvälisen yhteisvastuun tyylipisteitä. Tämä nähtiin suojavarusteiden hankintaan liittyneissä puutteissa pandemian ensimetreillä.

Kun käsillä on kansainvälinen kriisi, tuotantoketjut ovat haavoittuvia. Siinä tulee äkkiä ikävä kotimaista tuotantoa. Ilman suomalaisia ruoan tuottajia kaupassa olisi vain rajallisesti tuotteita myytäväksi. Siksi Nutella-niminen lehmä on ansainnut paikkansa tämän Yhteishyvä-lehden numeron kannessa.

Ruokaomavaraisuuden turvaajana lihalla ja maitotuotteilla on tärkeä asema Suomessa. Julkisessa ilmastokeskustelussa suomalaiselle lehmälle on usein langennut pahiksen rooli.

Teemajuttumme pyrkii avaamaan tätä problematiikkaa ja näyttää, miten monitahoinen kokonaisuus maidon- ja lihantuotanto Suomessa on. Siihen linkittyvät paitsi ruokaomavaraisuus myös maaseudun elinvoimaisuus, ruokakulttuuri, eläinten hyvinvointi ja kansainvälinen politiikka.

Armeijan termein: lakki päästä. Arvostetaan ruoan tuottajien työtä ja kunnioitetaan suomalaisen ruoan matkaa pellolta pöytään. Meidän suomalaisten lautasella kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Sen merkitys on toivottavasti valjennut viimeistään nyt. Uskon, että suomalaisen ruoan tuotanto-osaamisella on yhä enenevissä määrin kysyntää myös maailmalla.

Moni kantaa suotta huonoa omaatuntoa kotimaisen maidon ja lihan hiilijalanjäljestä. Harva tietää, miten paljon suomalaisilla tiloilla jo nyt tehdään työtä ympäristön eteen. Samalla kun varmistetaan, että lautasillamme on ylipäätään ruokaa, mitä syödä.

Hyvän omantunnon ruokahalua kaikille,

Veli-Pekka Ääri

päätoimittaja