Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kun käsillä on kriisi, tulee äkkiä ikävä kotimaista tuotantoa

Teksti:
Veli-Pekka Ääri
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 27.5.2020
|
Muokattu: 31.8.2020
Lautasillamme olevan ruoan kotimaisuusaste on 80 prosenttia ja sen merkitys on toivottavasti valjennut viimeistään nyt. Ilman suomalaisia ruoan tuottajia kaupassa olisi poikkeustilanteessa vain rajallisesti tuotteita myytäväksi.

Vanha totuus on, että tärkeimmät ja välttämättömimmät asiat huomataan vasta, kun niiden olemassaolo on vaarassa. Takana on kevät, jonka koronavirus mullisti. Olemme todistaneet ennennäkemätöntä yhteen hiileen puhaltamista, kun eri tahot ovat taistelleet eturintamassa hillitsemässä koronaviruksen leviämästä.

Samaan aikaan on kyetty huolehtimaan kansalaisten perustarpeista. Me S-ryhmässä teemme tässä työssä osamme. Myymälöiden ja eri ketjujen toimipisteiden henkilökunta työskentelee pää kylmänä ja sydän lämpimänä yhteisen hyvän puolesta. Tulkoon mitä vaan – täällä ollaan.

Kun elintärkeistä asioista tulee globaalisti pula, markkinoilla vallitsevat viidakon lait ja harva kerää kansainvälisen yhteisvastuun tyylipisteitä. Tämä nähtiin suojavarusteiden hankintaan liittyneissä puutteissa pandemian ensimetreillä.

Kun käsillä on kansainvälinen kriisi, tuotantoketjut ovat haavoittuvia. Siinä tulee äkkiä ikävä kotimaista tuotantoa. Ilman suomalaisia ruoan tuottajia kaupassa olisi vain rajallisesti tuotteita myytäväksi. Siksi Nutella-niminen lehmä on ansainnut paikkansa tämän Yhteishyvä-lehden numeron kannessa.

Suomalaisilla tiloilla tehdään työtä ympäristön eteen.

Ruokaomavaraisuuden turvaajana lihalla ja maitotuotteilla on tärkeä asema Suomessa. Julkisessa ilmastokeskustelussa suomalaiselle lehmälle on usein langennut pahiksen rooli.

Teemajuttumme pyrkii avaamaan tätä problematiikkaa ja näyttää, miten monitahoinen kokonaisuus maidon- ja lihantuotanto Suomessa on. Siihen linkittyvät paitsi ruokaomavaraisuus myös maaseudun elinvoimaisuus, ruokakulttuuri, eläinten hyvinvointi ja kansainvälinen politiikka.

Armeijan termein: lakki päästä. Arvostetaan ruoan tuottajien työtä ja kunnioitetaan suomalaisen ruoan matkaa pellolta pöytään. Meidän suomalaisten lautasella kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Sen merkitys on toivottavasti valjennut viimeistään nyt. Uskon, että suomalaisen ruoan tuotanto-osaamisella on yhä enenevissä määrin kysyntää myös maailmalla.

Moni kantaa suotta huonoa omaatuntoa kotimaisen maidon ja lihan hiilijalanjäljestä. Harva tietää, miten paljon suomalaisilla tiloilla jo nyt tehdään työtä ympäristön eteen. Samalla kun varmistetaan, että lautasillamme on ylipäätään ruokaa, mitä syödä.

Hyvän omantunnon ruokahalua kaikille,

Veli-Pekka Ääri

päätoimittaja

Lue uusimman Yhteishyvän juttuja

Lihakarjan kasvattaja puhuu kotimaisen ruokatuotannon tärkeydestä: ”Olisi vaarallista turvautua pelkkään tuontiin”

arrow-right

”Maidon ja lypsykarjan rooli ruokaturvalle ja ravinnolle on merkittävä” – tutkijoiden mukaan kritiikki on ollut suhteetonta

arrow-right

Liha ja maito maistuvat yhä suomalaisille – miehille etenkin liha, naisille maito

arrow-right

Kala ei ui lähikauppaan ilman ammattilaista: "On tärkeää, että Suomessa kalastetaan jatkossakin"

arrow-right

SOK:n entinen pääkonttori on nykyään hulppea luksushotelli

arrow-right

Marjo Vuorinen on ollut ylpeä kaupantäti yli 40 vuotta – asiakkaat arvostavat kokemusta

arrow-right

Lapsilla ja nuorilla on entistä vakavampia huolia – kaikkiin puheluihin ei ehditä vastata

arrow-right

Nuoret syövät usein liian yksipuolisesti - ravitsemustieteilijä toivoisi iloa perheiden ruokapöytään

arrow-right

Joko kesän ensimmäinen jäätelötuutti on syöty? – Lue viisi tuuttifaktaa

arrow-right

Mikä on pyöreä, hyvänmakuinen ja suomalaiselle rakas? – Monta hyvää syytä syödä perunaa

arrow-right

”Kun autokuumeen saa, se on menoa”, tietää aktiiviharrastaja – kolmen Corveten jälkeen vuorossa Fordin pick-up

arrow-right

Suomalaiset ovat järkeviä auton hankkijoita, paljastaa S-Pankin tuore tutkimus

arrow-right

Hollolalainen Eila Parviainen ajaa tyytyväisenä täyssähköllä – aloittaminen vaati asennemuutoksen

arrow-right

Nyt laitetaan uudet perunat uusiksi! Näin teet 6 erilaista herkkua kypsistä varhaisperunoista

arrow-right

”Kauppareissu voi olla luksusta”, sanoo suosikkijuontaja Anni Hautala

arrow-right

Lasten haave kilpikonnista toteutettiin Bonuksien avulla

arrow-right

Uudet perunat tekevät kesän – näin valitset ja keität parhaat varhaisperunat

arrow-right

Mikä on tämän vuoden muotiperuna, Food Market Herkun manager Janne Toivonen?

arrow-right

Perunasalaatin kaava: näin teet varhaisperunoista täydellisen kesäruoan

arrow-right

Kesäinen silli sopii myös lämpimiin ruokiin

arrow-right

Raudan puutteesta saattavat kärsiä esimerkiksi vauvat ja murrosikäiset tytöt

arrow-right

Maistuisiko mocktail? Testaa raikas kesädrinkki ravintola Urban Rabbitin tapaan

arrow-right