Juuri nyt näyttää olevan meneillään jonkinlainen lähiruokabuumi. Etenkin nuoret kaupunkilaiset ja ruokaharrastajat ovat innostuneet lähellä tuotetusta ruoasta. Myös maaseudulla asuvat arvostavat kotiseutunsa herkkuja.
”Lähiruoasta on puhuttu toistakymmentä vuotta, mutta nyt se on todella nousemassa tietoisuuteen”, Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen iloitsee.
Lähiruoassa häntä kiehtoo laadukkuuden ja puhtauden lisäksi ruoan tarina. Sen alkuperä on tarkkaan tiedossa.
Kaukosen varhaisimmat omat lähiruokamuistot juontavat lapsuuden reissuista Mikkelin mummolaan ja serkkujen luo Tampereelle.
”Mökillä Saimaan rannalla pappa leikkasi terävällä veitsellä Siiskosen kauraleipää ja mamma laittoi päälle voita, kinkkua ja tomaattia. Tampereella serkkujen luona söimme lämpimiä Linkosuon eväsleipiä. Ne olivat parhaita ikinä”, hän muistelee.
Elina Kaukosen lähiruokalähettilään työnkuvaan kuuluu paitsi lähiruoan näkyvyyden lisääminen myös sadan uuden lähituotteen etsiminen kauppoihin kuluvan vuoden aikana. Ennestään niitä on valikoimissa reilusti yli tuhat.
”Olen tavannut kymmeniä lähituottajia ja istunut heidän kanssaan kahvipöydän ääressä keskustelemassa tuotteista ja niiden historiasta.”
Mutta mitä se lähiruoka oikein on?
Yhden mielestä lähiruokaa ovat vain pienyrittäjän omalle kylälle toimittamat tuotteet. Kaukonen ymmärtää lähiruoan laveammin. Hänen mielestään pirkanmaalaisille esimerkiksi Saarioinen on lähituottaja. Yhtiöllä on maakunnassa kaksi tehdasta ja pääkonttori. Toisaalta myös naapurimaakunnassa kasvatettu parsa on lähiruokaa, jos vaihtoehtona on Keski-Euroopasta tuotu parsa.
”Olennaista on, että tuote on lähin tarjolla oleva ja suurin osa tuotteen hinnasta jää lähiseudulle”, Kaukonen summaa.
Tässä Kaukosen keskeiset lähiruokateesit:
1. Lähiruoka tukee oman alueesi taloutta ja tekee hyvää ympäristölle.
”Lähiruoan lisääminen ostoslistalle on monella tapaa vastuullinen teko.
Lähellä tuotettua ruokaa ostamalla voi tukea paikallisia tuottajia ja sitä kautta oman alueen työllisyyttä ja taloutta. Lähiruoan hinnasta suurin osa jää lähialueelle, vaikka osa tuotteen raaka-aineista tuotaisiinkin ulkomailta.
Näin koronan aikaan, kun moni on jäänyt työttömäksi, lähiruoan taloudellinen merkitys vain korostuu.
Lähiruoka on monesti paras vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Tuotteita ei ole rahdattu merten takaa tai lennätetty toiselta mantereelta eli kuljetuksista syntyy vähemmän hiilipäästöjä. Lähituotteiden ostaminen kaupasta vähentää ajokilometrejä verrattuna siihen, että kävisi itse hakemassa jokaisen tuotteen erikseen valmistajalta tai viljelijältä.
”Lähiruoka on monesti paras vaihtoehto myös ympäristön kannalta.”
Lähiruoka on usein puhtaampaa kuin kauempaa tuotu. Suomalaiset viljelijät ja puutarhurit käyttävät vähemmän torjunta-aineita kuin keskieurooppalaiset kollegansa.”
2. Lähellä tuotettu ruoka ei aina ole kallista.
”Moni mieltää lähiruoan kalliiksi luksukseksi. Esimerkiksi hienot ravintolat kertovat mieluusti valmistavansa ruokaa Pyhäjärven kuhasta tai lähipitäjässä tuotetusta lihasta.
Lähellä tuotettu ruoka ei kuitenkaan välttämättä ole kallista. Kaupan hyllyltä löytyy kaikkien kukkarolle sopivia tuotteita.
Monet lähituotteet ovat tavallisia ja arkisia, kuten maitoa, kaurahiutaleita ja kasviksia. Moni ei ostoksilla ollessaan edes huomaa sujauttavansa kärryihinsä esimerkiksi paikallisen leipomon tekemää leipää.
Toki tarjolla on myös luksustuotteita. Hinnoissa ei kuitenkaan ole ilmaa. Tuotteiden valmistuksessa saattaa olla monia työvaiheita ja paljon käsityötä. Pakkohan tehdyn työn on näkyä hinnassa.
Lähiruoan hintaan ja saatavuuteen vaikuttavat myös satokausivaihtelu ja sadon onnistuminen. Kotimainen tomaatti on talvella ymmärrettävästi kalliimpaa kuin kesällä. Jonakin vuonna perunasato saattaa jäädä sääolosuhteiden tai kasvitautien vuoksi laihaksi eikä paikallista perunaa riitä myyntiin enää alkuvuodesta. Ja jos järvestä ei joku päivä nouse kalaa, sille ei vain voi mitään.”
3. Sekä kauppa että kuluttajat voivat lisätä lähiruoan suosiota.
”Tavallinen kuluttaja voi päättää lisätä lähituotteita ruokakoriinsa. Jo ennen kauppaan menoa voi tutustua siihen, millaisia paikallisia tuotteita on tarjolla. Moni tuottaja kertoo työstään ja valikoimastaan sosiaalisessa mediassa.
Voi myös päättää, että tänään ostan vähintään kolme lähituotetta tai että vaikkapa lauantaisin valmistan ateriani lähiruoasta.
Jos haluaa tukea paikallista tuotantoa, kannattaa myös suositella ystäville ja tutuille hyviä tuotteita.
Kauppa puolestaan voi kasvattaa lähiruoan kysyntää esimerkiksi lisäämällä lähituotteiden valikoimaa ja satsaamalla esillepanoon. Lähituotteet pitää merkitä näkyvästi, jolloin asiakas hoksaa, että kas, tarjolla on paikallista ruokaa.
Olennaista on myös kaupan henkilökunnan kouluttaminen. Myyjien pitää tuntea lähituotteet ja olla ylpeitä niistä. Hyvää on mukava suositella asiakkaille.
Myös tämä minun työni lähiruokalähettiläänä on yksi keino nostaa lähiruoan arvostusta ja tietämystä siitä”.
