Vuonna 2016 omaa kasvisruokaravintolaa aiemminkin pyörittänyt Marjaana perusti yhtiökumppaninsa kanssa Kuori Food And Wine -ravintolan. Kuoren konseptiin kuuluu kunnianhimoisten lounas- ja illallisannosten ohella falafelbaari, jossa tarjoillaan Pohjolan omalla reseptillä valmistettuja falafeleja.
"Kevät 2020 toi mukanaan koronapandemian. Kun ravintolat suljettiin keksimme, että alamme myymään pidettyä falafeliamme kauppoihin", Pohjola muistelee.
Yrittäjäkaksikko otti yhteyttä muutamaan turkulaiseen kauppaan, jotka innostuivat ajatuksesta.
Falafelien vähittäiskauppoihin viemistä varten yritys sai Business Finlandin kehitystuen. Pohjola ja Vesterinen pohtivat yhdessä, voisiko myyntiä tehdä suuremmalla volyymilla.
"Tuossa vaiheessa mieleemme juolahti, miksi ihmeessä roudata turkkilaisia kikherneitä Suomeen, kun lähipelloilla kasvaa härkäpapua. Kokeilemalla syntyi lopulta nykyinen Fallero-resepti", Pohjola kertoo.
Ajatus Suomalainen menestysresepti -kilpailuun osallistumisesta syntyi, koska Pohjolan yhtiökumppani oli osallistunut ohjelman edelliselle tuotantokaudelle. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä yhteistyötä Foodwestin kanssa, mutta useilta suunnilta kannustettiin mukaan ohjelmaan.
"Kokeilimme ja saimme heti priimaa falafelia ulos. Se oli läpimurto."
Semifinaalivaiheesta Pohjolan tie vei finaaliin. Tuotekehitys sai alkaa. Tahti oli kova ja matkan varrelle mahtui myös haasteita.
"Joka jaksossa minulta kysyttiin, että miten saamme ravintolatason tuotua tehdastuotantoon. Tuotannollistamisessa oli haasteita", Pohjola kertaa.
Pohjolasta tuntui, että Fallero-falafelin reseptin mukainen massa ja tehtaan käyttämä laite eivät sopineet yhteen. Fallerot olivat epätasaisen kokoisia ja ne eivät tahtoneet pysyä kasassa. Laatu ei ollut tasaista. Kun Fallero-massaa koeajettiin laitteella neljättä kertaa, päätti Pohjola sanoa ajatuksensa ääneen.
"Kysyin silloin, eikö ole mitään muuta laitetta. Sain vastauksen, että tuossa on vielä yksi laite, jota voidaan kokeilla. Kokeilimme ja saimme heti priimaa falafelia ulos. Se oli läpimurto, Pohjola muistelee.
Suunnitelmat muuttuivat tuotannollistamisvaiheessa myös majoneesin osalta. Pohjola olisi halunnut tuotepakkauksiin mukaan oman Fallero-majoneesin, mutta ajatuksesta oli luovuttava.
"Jälkeenpäin moni on sanonut, ettei välttämättä edes haluaisi käyttää pakkauksessa olevaa majoneesia. Jos ruuasta on olemassa jokin ajatus, johon majoneesi ei sovi, se päätyisi roskiin. Joutuisihan majoneesista myös maksamaan, joka nostaisi tuotteen hintaa", Pohjola sanoo.
"Olisimme halunneet äärimmäisen ekologisen pakkauksen."
Pakkaussuunnitteluvaiheessa Pohjola joutui palautumaan maanpinnalle. Odotukset ja elintarvikealan realiteetit eivät pakkausmateriaalia valitessa kohdanneet.
"Olisimme aluksi ehdottomasti halunneet äärimmäisen ekologisen kierrätetystä materiaalista tehdyn pakkauksen. Haaveilimme siitä, että pakkauksen voi vain laittaa maahan ja se maatuisi esimerkiksi kahdessa viikossa. Aika nopeasti kuitenkin selvisi, ettei se ole mahdollista", Pohjola kertoo.
Säilyvyystutkimuksien myötä Pohjola ymmärsi, että pakkausmateriaalisuunnitelman oli muututtava. Säilyvyys on tärkeää paitsi elintarvikehygieenisistä syistä myös ruokahävikin kannalta.
"Voimme tehdä vaikka millaisen tuotteen. Jos se säilyy vain kaksi päivää, se ei ehdi päätyä kuluttajan käsiin ennen pilaantumista. Jopa kolmasosa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Se on todella iso ongelma niin kaupassa kuin kotitalouksissa, Pohjola sanoo.
Pohjola valitsi lopulta pakkausmateriaaliksi muovin. Kaikista järkevistä vaihtoehdoista valittiin pakkaukseksi se vaihtoehto, josta tulee vähiten pakkausjätettä.
"Saimme ehdotuksen pakkauksesta, jossa oli vähemmän muovia. Kuitenkin pakkauksessa oli sellainen metalliosa, joka estää sen kierrätyksen muovinkeräykseen. Otimme mieluummin täysmuovisen pakkauksen, jonka voi laittaa muovinkeräykseen", Pohjola kertoo.
