Yhteishyvä

Helpot suklaakeksit

Leivo lasten kanssa – katso koko perheen leivontaohjeet

Leivo lasten kanssa perinteinen tai [gluteeniton pullataikina](https://yhteishyva.fi/reseptit/gluteeniton-pullataikina/55DOCl9mjfTCXF8s09a8IH) ja pyörittelkää se pikkupulliksi, korvapuusteiksi tai kristallipulliksi. Kannattaa kokeilla myös [vegaanisia solmupullia](https://yhteishyva.fi/reseptit/solmupullat/5WZvYYkj7liEHSuvNK37oo)!

Herkulliset pullareseptit yhdessä leipomiseen

Perinteiset leivonnaiset sopivat hyvin lasten kanssa leivottavaksi, ja ne maistuvat varmasti koko perheelle. Helpot, sekoittamalla valmistuvat mokkapalat on ainakin taattu hitti, jonka koristelussa lapset voivat päästää luovuuden valloilleen. 

Maukkaat kakut ja makeat piirakat

Perinteiset kaurakeksit ja suklaakeksit ovat lasten lemppareita. Helpot keksit valmistuvat ilman vatkainta, joten ne sopivat hyvin lasten leivottavaksi. 

Keksit ovat lasten suosikkeja

Jos makeannälkä yllättää, kannattaa leipoa muffineja jotka ovat valmiita jopa vartissa! Mausta perinteiset muffinit raikkaalla sitruunalla tai kokeile helppoja neljän aineksen muffineja, joissa maistuvat marjat.

Muffinit valmistuvat nopeasti

Pannukakku on helppo ja herkullinen leivonnainen, jota voi tehdä niin suolaisena kuin makeana versiona. Kokeile pizzalta maistuvaa suolaista pannaria tai rikasta perinteinen pannukakku rahkalla.

Suolaista ja makeaa pannaria

Tuore leipä on vastustamattoman hyvää. Lasten kanssa leipoessa leivinjauheella kohotettavat sämpylät ja leivät ovat käteviä, sillä niitä ei tarvitse vaivata ja kohottaa hiivaleivonnaisten tapaan. Näin innokkaat leipurit pääsevät heti leipomaan ja valmista tulee nopeasti.

Nopeat sämpylät ja teeleivät maistuva väli- ja iltapalaksi

Lisää herkullisia ideoita leivontaan

YH0324 muistatko taman verkko paakuva 2400x1350

 Kouluvuosi alkuun kasarityyliin – ostoslistalle tennissukat, tarralenkkarit ja farkkuliivi

80-luvulla yksi sonnustautui farkkuliiviin, toinen mummun kutomaan slipoveriin. Neuleet olivat usein kotikutoisia, ja huomattava osa tytöistä harrasti kutomista. Yhteishyvässä oli ympäri vuoden ohjeita neulevaatteisiin sekä näyttäviä mainoksia muodikkaista langoista ja niistä syntyvistä luomuksista.

Muotitietoinen teini saattoi pukeutua pikeepaitaan, porkkanamallisiin farkkuihin sekä purjehduskenkiin eli purkkareihin. Värimaailmassa oli pastelleja ja sähkönsinistä, mutta ennen kaikkea murrettuja sävyjä. 

Liikuntatunteja silmällä pitäen elokuun tarjouksissa oli tytöille voimisteluasuja ja pojille ”jogging-pukuja” sekä kaikille oppilaille hikinauhoja, tennissukkia ja tarralenkkareita. Jumppapukujen kanssa tytöt pukivat ruttuiset säärystimet, jotka olivat saaneet vaikutetta uudesta trendilajista aerobicistä.

Talvisin yläasteikäisetkin käyttivät ihan oikeita talvijalkineita, joista monet oli valmistettu kotimaassa. 


Trendilaji aerobic näkyi sisäliikuntatunneilla

Entä miltä näytti luokkahuone 1980-luvun alussa? Vanhat puupulpetit oli monissa kouluissa korvattu uudenaikaisilla kirjoituspöydillä ja tuoleilla. Liitutaulu oli edelleen keskeinen työväline, mutta sen lisäksi opettaja saattoi käyttää piirtoheitintä ja kalvoja sekä diaprojektoria. 

Joskus luokkaan tuotiin televisiovastaanotin pyörillä varustetulla korkealla telineellä, ja sitten katseltiin yhdessä Koulu-TV:tä. Joissakin kouluissa oli kielistudio tai peräti ATK-luokka.

Yhteishyvän elokuun numeroissa oli aina tarjouksia koulutarvikkeista. Kontaktimuovi, vihot, kirjoitusalusta sekä julisteiden kiinnittämiseen tarvittava sinitarra olivat must. Penaalit olivat muovikoteloita, joissa oli paljon lokeroita. Sanakirjat ja tietosanakirjat antoivat koululaiselle ”nopean, pätevän vastauksen vaivattomasti yhdestä ja samasta kirjasta”.

Ala-asteikäiset käyttivät reppuja, yläasteikäiset olkalaukkuja ja putkikasseja, jotkut lukiolaiset salkkua. Herätyskellojen valikoima oli laajimmillaan. Rannekelloja myytiin kahta mallia: poikien kellossa oli päivyri, herätys ja ajanotto, tyttöjen mallissa vain muotivärit.


Herätyskelloja ja piirtoheittimiä

Kouluruokalassa tarjottiin esimerkiksi kanaviillokkia, maksakastiketta tai kesäkeittoa.

Koulupäivän jälkeen kotosalla kipaistiin jääkaapille. Siellä odotti välipalana 1980-luvun uutuus eli einespizza. Vuonna 1985 mikroaaltouunien myynti kaksinkertaistui, ja yhä useampi pikku koululainen opetteli käyttämään laitetta.

Tai ehkä hän sittenkin valmisti itselleen juustovoileivän – Oltermanni-juusto ilmestyi kauppoihin vuonna 1981.

Kotiläksyjen välttelyyn sopi vaikkapa uuteen Donkey Kong -peliin syventyminen tai musiikin kuuntelu kasettimankkarista tai peräti korvalappustereoista.

Videonauhureita alkoi ilmestyä joihinkin koteihin. TV-ohjelmatarjonta alkoi arkisin iltakuudelta. Esimerkiksi elokuun 15. päivänä 1984 teini avasi vastaanottimen vasta kello 18.30, kun tuore dokumentti Yö-yhtyeestä alkoi.  

*Lähteet: Helsingin Sanomat 15.8.1984; Yhteishyvä 1980–1985.*

*Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen.*


Välipalaksi einespizzaa

Lue lisää

YH0223 miljonaaripalat vaaka netti

Syyslomalla leivotaan! Nämä makeat ja suolaiset herkut onnistuvat koululaiselta

Muffinit ovat jokaisen leivonnasta innostuneen lapsiperheen vakioherkku. Taikina onnistuu monesti vain sekoittamalla ainekset keskenään, eikä esimerkiksi sähkövatkainta välttämättä tarvita. 

Välipalaksikin sopivat, vähemmän sokeria sisältävät neljän aineksen muffinit makeutetaan banaanilla ja koristellaan marjoilla. Kunnon herkutteluun sopivat puolestaan pätkismuffinit, joissa taikinan joukkoon käännellään pieneksi pilkottuja pätkiskarkkeja.


Suklaiset herkkumuffinit ja välipalaksi sopivat banaanimuffinit

Muffinien lisäksi kekseillä saa pienet kokit innostumaan leivonnasta. Kaurakeksit ovat klassikko, joka maistuu hyvin myös aikuisille. Ainekset näihin nopeasti valmistuviin kekseihin löytyvät useimmiten aina kotoa. Ripaus kanelia antaa kaurakekseille herkullisen lämpimän maun.

Helpot suklaakeksit saavat makunsa tummasta kaakaojauheesta ja fariinisokerista. Fariinisokeri tekee myös keksien koostumuksesta herkullisen sitkeän, ja kaurahiutaleet tuovat niihin purtavaa rakennetta. 

Keksejä leipoessa on hyvä muistaa, että ne leviävät uunissa hyvinkin paljon, joten yhdelle pellille ei kannata laittaa kuin 6-9 taikinanokaretta kerrallaan.

Murotaikinaa, kinuskia ja suklaata sisältävät miljonäärin leivokset vaativat aikaa jonkin verran enemmän kuin tavalliset keksit, mutta lopputulos on odottamisen arvoinen. Valmistus on erittäin helppoa, kun leivonnassa käyttää valmista murotaikinaa ja kinuskia.


Herkkukeksit onnistuvat pieniltäkin leipojilta

Letut ja pannarit maistuvat takuulla koko perheelle, varsinkin jos lisukkeita on jokaisen makuun. Yksi haluaa syödä lettunsa tuoreilla marjoilla, toinen hillolla ja kermavaahdolla ja kolmannelle riittää pieni määrä sokeria. 

Tuoreet tai pakastemarjat voi sekoittaa myös lettutaikinan joukkoon juuri ennen paistamista, jolloin letuista saa hauskan pilkullisia.

Mustikkalettujen ohje on munaton ja nesteenä käytetään kaurajuomaa sekä soijajogurttia, joten ohje sopii myös vegaaniruokavalioon.


Pannarit ja letut maistuvat koko perheelle

Kaikki muistavat teeleivät peruskoulun kotitaloustunneilta, eikä ihme, sillä ne ovat yksi helpoimmista asioista, joilla leipomisen voi aloittaa. 

Teeleivät voi maustaa ja taikinaan lisätä vaikka mitä mausteita ja raaka-aineita, joilla perusohjetta saa muokattua loputtomasti.

Kokeile raastaa taikinan joukkoon kesäkurpitsaa tai porkkanaa, lisätä juustoraastetta tai vaikka hienonnettuja aurinkokuivattuja tomaatteja.

Skonssit valmistuvat lähes yhtä helposti kuin teeleivät. Taikinaa ei sekoiteta täysin tasaiseksi, vaan rasva nypitään kuivien ainesten joukkoon. Lopputulos on tällöin herkullisen mureneva.

Helpot leipätaikinat valmistuvat sekoittamatta

Tommi Kinnunen nojaa käteensä tuolilla istuessaan.

YH0323 viisaat sanat verkko paakuva 2400x1350

Kirjailija Tommi Kinnunen tuntee koulumaailman sudenkuopat: ”Pitäisi viheltää uudistustauko”

Joka ainoalla lapsella ja nuorella on oikeus tulla nähdyksi omana itsenään, ja jokaisen opettajan työ on nähdä hänet sellaisena. Näkeminen ei ole arvottamista vaan havaitsemista ja hyväksymistä. 

Opettajan velvollisuus on nähdä myös ne oppilaat, jotka syystä tai toisesta eivät halua tulla nähdyiksi. On tärkeää luoda turvallinen tila ja nähdyksi tulemisen tunne myös niille, joiden strategia on piiloutua. Lapsi voi valita piiloutumisen, jotta ei kuormittaisi liikaa huoltajaansa esimerkiksi epäonnistumalla.

> Jokaisella on oikeus olla omalla tavallaan erinomainen.

Koulussa yksilöllistäminen on erinomainen vaade. Jokaisella on oikeus oppia, saada näyttää oppimistaan ja olla omalla tavallaan erinomainen. Mutta se on sanahelinää, kun samaan aikaan ryhmäkoot kasvavat ja opettajan työmäärä lisääntyy. Opettajalta vaaditaan sellaista, joka ei ole mahdollista.


Yksilöllisyys

Ihmisen hyvinvointi rakentuu hyvän mielenterveyden päälle. En tarkoita hyvää itsetuntoa, vaan sitä, miten ihminen puhuu itselleen ja millaisena hän näkee itsensä. Suuri teesini on, että hyvinvointivaltio on synnyttänyt pahoinvointitehtaan.

Jos koulusta tulee paikka, jossa vaaditaan koko ajan enemmän, se herättää nuorissa riittämättömyyden tunnetta. Ja jos koulukokemus on kaksitoista vuotta pelkkää riittämättömyyttä, se syö lapsen ja nuoren psyykeä ja vaikuttaa tapaan, jolla hän näkee itsensä. 

Sama koskee opettajia. He väsyvät suuren työmäärän alla, ja heidän mielenterveysongelmansa ja riittämättömyyden tunteensa ovat kasvaneet. Väsynyt opettaja ei pysty auttamaan oppilaitaan. 

Nuorten psykiatrinen apu on aliresursoitu, ja nuorten ongelmat jätetään koulun hoidettaviksi. Silloin riviopettaja joutuu pohtimaan, mitä tehdä. Koulu ei ole parantava eikä ihmeitä tekevä paikka, eikä hoitaminen ole koulun tehtävä.

Mielenterveys 

Olen inkluusion vahva kannattaja. Kaikilla on oikeus olla mukana. 

Kun erityisluokkajärjestelmää lähdettiin purkamaan, sanottiin, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoitetaan tavallisille luokille ja he saavat siellä tarvitsemansa tuen. Vain alkuosa toteutui. Lisätukea ei tullut. Inkluusio oli säästötoimi, jonka avulla saatiin kätevästi laitetuksi kaikki riviopettajan niskoille.

Nyt tukea tarvitsevat oppilaat kokevat epäonnistuvansa. Yhdenkään lapsen ei kuulu ajatella olevansa rasittava, muita tyhmempi tai muiden tiellä, koska opettaja joutuu auttamaan häntä enemmän kuin toisia. Jos erityistä tukea tarvitseva oppilas saisi tukea kouluavustajalta tai erityisopettajalta, hän pärjäisi siinä missä muutkin.


Moninaisuus

Minulle kävi niin, että työuupumukseni syitä etsittiin uupuneesta. Mikä minussa oli vialla, kun en jaksanut? Kertaakaan ei pohdittu sitä, mikä järjestelmässä saa aikaiseksi sen, että opettaja väsyy.

Opettajan ammatissa hankalaa on se, että työnantaja on kunta, mutta työn sisällön määrittelee valtio. Opetushallituksessa joku voi keksiä kivan idean, mutta hänen ei tarvitse miettiä sen toteuttamista. Jos työntekijät väsyisivät yrityselämässä näin pahasti, firman pitäisi muuttaa toimintamalliaan.

Opettajan näkökulmasta nyt pitäisi viheltää uudistustauko: ei enää lisätyötä vaan enemmän huomiota sekä oppilaiden että opettajien jaksamiseen.

Uupumus

Olen lapsesta pitäen kokenut, että olen perheeni täysvaltainen jäsen. Minua on lapsena aina kuultu ja ymmärretty, ja mielipiteeni on otettu huomioon. Onko näin tapahtunut oikeasti vai onko se vain tunnetila, sitä en tiedä. Mutta se tarkoittaa, että vanhempani toimivat hyvin.

> Ongelmia typistetään, jos ne määritellään sukupuolen kautta.

Koulussa tasa-arvo tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kenenkään osaamista ei oleteta sukupuolen perusteella vaikkapa niin, että kaikki pojat ovat hyviä matematiikassa ja tytöt lukuaineissa. Ongelmia typistetään, jos ne määritellään sukupuolen kautta. Esimerkiksi huonosta lukutaidosta puhutaan poikien ongelmana, mutta se koskee myös tyttöjä.  

Tasa-arvo

__Tommi Kinnunen__

__KUKA?__

50-vuotias kirjailija ja äidinkielenopettaja Luostarivuoren lukiossa. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kouluikäinen tytär.

__ASUU__

Turussa.

__AJANKOHTAISTA__

Kinnusen ja kirjailija, äidinkielenopettaja __Minna Rytisalon__ kirjeenvaihtoon perustuva *Huokauksia luokassa* ilmestyy elokuussa Tammen kustantamana.


Lue myös

Amerikkalaiset omenapannarit

Ässäkokin kuohkeissa pannareissa maistuu omena

Lapsille ja nuorille suunnatussa videomuotoisessa Ässäkokki-kurssissa on kaikkiaan kuusi osaa. Katso oheiselta videolta, miten amerikkalaiset omenapannukakut valmistetaan.

S-ryhmän ja Marttojen yhteisiä Ässäkokki-ruoanvalmistuskursseja on järjestetty vuodesta 2018 alkaen, ja tänäkin vuonna pidetään noin 100 lähikurssia ympäri Suomen. Ilmoittautuminen tämän vuoden Ässäkokki-kursseille tapahtuu Marttojen tapahtumakalenterin kautta: martat.fi/assakokit 

Ässäkokki-kursseilla lapset oppivat kukkarolle, ilmastolle ja terveydelle fiksua ruoanlaittoa. 

Katso kaikki Ässäkokki-reseptit ja -videot

helppo jäätelökakku, keksi-jäätelökakku

Helppo jäätelökakku

Jäätelökakku on hellepäivän helpotus – katso kesäiset makuyhdistelmät ja helpot ohjeet

Tämä kesäinen jäätelökakku on yhdistelmä rouskuvia daim-paloja ja raikkaita mansikkaraitoja. Jäätelökakun pohja on juustokakuista tuttu keksipohja. Jäätelö tehdään kondensoidusta maidosta, kermasta ja rouhituista daim-patukoista.

Mansikat soseutetaan ja soseesta tehdään raitoja jäätelömassan väliin sekä kakun pinnalle. Kakku saa jäätyä pakkasessa yön yli. Se kannattaa kuitenkin ottaa pehmenemään ja koristella hetki ennen tarjoilua.


Murenna itse tehtyyn jäätelöön rouskuvaa suklaata

Jäätelökakku on yksi edullisimmista jälkiruoista, sillä se onnistuu parhaimmillaan kahdesta raaka-aineesta: jäätelöstä ja kekseistä. Jäätelömakuja ja keksejä vaihtelemalla saa helposti aikaan uuden makuyhdistelmän.

Täytekeksejä käyttämällä jäätelökakkuun saa herkullisia isoja ja pehmeitä sattumia. Keksit kannattaa murskata pienen pussin sisällä, josta muruja on helppo ripotella kakkuvuokaan kerroksittain jäätelön kanssa. Koristeeksi riittää keksit ja muutama jäätelöstä pyöräytetty pallo.

Melkein yhtä helppo jäätelökakku onnistuu, kun tekee pohjan murskatuista kekseistä ja kerrostaa pohjan päälle jäätelöviipaleita sekä marjoja.

> Vinkki: vuoraa kakkuvuoka kelmulla, niin saat nostettua kakun helposti tarjolle.


Helpot jäätelökakut

Jäätelökakku on stressitön tarjottava juhliin, sillä sen voi huoletta tehdä pakastimeen valmiiksi jo viikko ennen juhlapäivää. 

Tämä suolapähkinä-suklaa-kinuskijäätelökakku on makean ystävälle! Jäätelökakun pohja on pehmeä suklainen kakkupohja, joka paistetaan uunissa.

Jäähtyneen pohjan päälle kasataan muutamaan kerrokseen vaniljajäätelöä, rouhittuja suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta. Pähkinöiden suola tasapainottaa muuten hyvin makeaa kakkua. 


Pehmeä kakkupohja toimii jäätelökakussakin

Kääretorttu on kahvipöytien klassikko, johon saa aivan uutta makua, kun siitä tekee kesäpäiviä viilentävän jäätelötortun.

Torttupohja täytetään pehmennetyllä jäätelöllä ja esimerkiksi marjasoseella. Nopeiten hetken huoneenlämmössä olleen jäätelön saa pehmeäksi sähkövatkaimella.

Vatkatun, pehmismäisen jäätelön levittäminen kääretorttupohjalle on helppoa. Siihen päälle voi levittää esimerkiksi mansikat soseutettuna tai lohkottuina. Kääretorttu kääritään tavalliseen tapaan ja laitetaan pakastimeen jähmettymään muutamaksi tunniksi ennen tarjoilua.


Päivitä kääretorttu kesään

Uunijäätelö eli baked alaska on retroherkku, joka palasi jälkiruokapöytien parrasvaloihin kesällä 2022. Tämä lapsia hämmästyttänyt uunissa käyvä jäätelökakku koostuu pehmeästä kakkupohjasta, jäätelökerroksesta sekä marenkipinnasta, joka saa paahdetaan uunissa pinnaltaan vaalean ruskeaksi. 

Nykyisin kotikokeillakin saattaa olla keittiökäyttöön tarkoitettu kaasupoltin, jolla marengin pinnan saa nopeasti ja tasaisesti ruskistettua ilman pelkoa kakun sulamisesta.


Retrojälkkärin paluu

Lastenjuhliin sopiva jäätelökakku onnistuu helposti muutamasta litran jäätelöpaketista, jäätelötuuteista ja erilaisista karkeista. Anna mielikuvituksen laukata tai katso koristeluohjeet videolta.

Jos jäätelökakun kokoaminen tuntuu vaivalloiselta tai menekki mietityttää, kannattaa kokeilla jäätelöbaaria, josta jokainen saa valita mieluisat maut ja koristeet itse omaan annokseensa.